Miksi tarvitsemme lisää happea?

Kun toisen maailmansodan jälkeen ilman happipitoisuudeksi mitattiin 22 %, oli happipitoisuus vuonna 1989 vain 19,6 %.

Maanalaisiin kammioihin jääneistä ilmataskuista on mitattu, että aikaisemmin ilmakehän happipitoisuus on ollut noin 35 %.

Kaupungeissa ilman happipitoisuus voi laskea jopa 10 prosenttiin.

Kivennäisaineiden puute aiheuttaa hapenpuutetta, koska tällöin kehon kyky valmistaa ruoansulatusentsyymejä on heikentynyt.
Huonon ruoansulatuksen seurauksena sulamaton ruoka-aineis jää kehoon kuona-aineeksi, mikä tarvitse puhdistavaa happea poistuakseen elimistöstä.

Vesijohtovesi on happiköyhää verrattuna puro- ja sadeveteen.

Ruoan keittäminen poistaa siitä happea (mm. raa’at vihannekset ja hedelmät sisältävät pieniä määriä vetyperoksidia). Myös ylensyönti aiheuttaa hapenpuutetta.

Sokeri, alkoholi ja tupakka kuluttavat kehosta happea.
Antibiootit aiheuttavat hapenpuutetta, koska ne tuhoavat hyödyllisiä happea muodostavia bakteereja suolistossa.

Kaikki akuutit ja krooniset tulehdukset kuluttavat kehon happivaroja, koska tulehdusten yhteydessä syntyy myrkyllisiä aineita kehoon.

Liikunnan puute sekä liian pinnallinen hengitys aiheuttavat hapenpuutetta.

Huono ilmanvaihto varsinkin elementtitaloissa lisää hapentarvetta.
Erilaisten myrkyllisten aineiden lisääntyminen elinympäristössämme ja ravinnossamme on syynä siihen, että tarvitsemme enemmän puhdistavaa happea kehomme hyvinvointiin.